25. elokuuta.
Valitse viereisestä kartasta reitti saadakseen tarkempaa tietoa.
VALITSE KARTASTA REITTI
Peraküla-Aegviidu
16.-25.08.2018
Peraküla-Aegviidun reitti on 188 kilometrin pituinen ja retki kestää 10 päivää. Aloitetaan Perakülasta, jonka „laulavan hiekan“ ranta muistuttaa ulkonäöltään hieman valtameren rantaa. Eräs mielenkiintoisempia ja myös kuuluisimpia nähtävyyksiä reitin varrella on Rummun järvi. Entisen Rummun vankilan vankien kaivamaan soralouhokseen muodostunut järvessä piilee monia salaisuuksia ja nykyisin on järvi suosittu uinti- ja sukelluspaikka.
Tämän retkiosuuden opas on Tõnu Pihelgas. Tõnu on virolaisten retkeilyharrastajien keskuudessa hyvin tunnettu henkilö ja on toiminut myös Viron Retkeilyliiton presidenttinä. Tõnu vaeltaa aina mahdollisuuksien tullessa ja vaelluskilometrejä on kertynyt sekä kotimaasta että ulkomailta. Tõnun hyväntuulisuus on tarttuvaa ja hänen seurassaan on mahdotonta olla nauttimatta retkeilystä!
Oandu-Aegviidu
19.-25.08.2018
Retki Oandusta Aegviiduun saa alkunsa Oandun luontokeskuksesta. Reitin pituus on 77 kilometriä ja retki kestää 7 päivää. Se on eräs Viron vanhimmista pitkistä vaellusreiteistä, jota tunnetaan myös nimellä Kõrven vaellusreitti. Tämä retki on poikkeuksellista, koska kaikki päivät edetään kävellen. Nähtävyyksiä on reitin varrella enemmän kuin tässä jaksaisi luetella, koska kuljetaan halki Lahemaan kansallispuiston ja ensimmäisen Viron tasavallan aikanakin tunnetun Kõrvemaan retkeilyalueen. Eräs jännittävimmistä nähtävyyksistä sillä alueella on varmaan Jussin nummi. Se avoin kanervanummi muistuttaa jonkin verran Skotlantia tai Lapin tundraa. Nummi on muodostunut useimpien tulipalojen seurauksena ja syynä niihin olivat neuvostoarmeijan tykistöharjoitukset – neuvostoaikana oli alue käytössä taisteluharjoituskenttänä.
Retkioppaita on tämän retken aikana jopa kaksi, eli kaksi ”Neljännestä”. Tiina ja Jaak Neljandik (Neljännes) ovat toimineet Lahemaalla monta vuosikymmentä ja tuntevat niitä alueita ilmeisesti yhtä hyvin kuin omia kämmeniään. Tiina ja Jaak on lupsakka pariskunta ja he tukevat toisiaan sekä elämässä että työssä. Jos Jaakin ajatukset lähtevät välillä vaeltamaan, niin Tiina täydentää ja päinvastoin. Retkeilykiinnostus on perheessä samoin yhteinen ja se on johtanut heitä kotimetsistä kaukaisiinkin maihin. Mutta kotona viihdytään kuitenkin parhaiten – siihen mielipiteeseen suostuvat molemmat mielellään.
Kauksi-Aegviidu
12.-25.08.2018
Vaellusreitti Kauksista Aegviiduun on 396 kilometriä pitkä ja retki kestää 2 viikkoa. Kyseessä ei ole todellakaan helppo taival, mutta sen sijaan on se erittäin mielenkiintoinen. Vastavalmistunut vaellusreittijakso johtaa luonnon ystävät Itä-Virumaan äärimmäisen jännittävien maisemien halki ja avaa sen syrjäisenä pidettävän alueen ennennäkemättömät puolet. Valasten putous ja Pohjois-Viron kalkkikivirannikko on tuttu kaikille virolaisille ja varmaan useammalle ulkomaalaiselle vierailijallekin. Eräs harvinaisempia luonnonnähtävyyksiä on epäilemättä Agusalun hiekkaharjut, jonka vironkielinen nimitys kriiva on todennäköisesti laina venäjästä. Ne ovat nevojen ja soiden välillä kulkevat kapeat hiekkakaistaleet, muinaiset hiekkadyynien harjat, joita pitkin voivat liikkua sekä ihmiset että villieläimet. Hiekkaharjujen syntytarina on edelleen epäselvä. Ovatko kyseessä Peipsijärven perääntymisen seurauksena syntyneet rantamuodostumat tai ehkä jääkauden jälkeisessä kylmyysaavikossa tuulen toimesta muodostuneet mannerdyynit? Parasta on niitä kysymyksiä pohtia kulkemalla luonnossa rinkka selässä ja vaelluskengät jalassa.
Kauksin-Aegviidun jaksolla on retkioppaana Andre Kaur. Andrella on pitkäaikaiset retkeilykokemukset ja hän on todellinen luontointoilija, jonka muisti on ikään kuin rikas tietovarasto täynnä erilaista luonnonaiheista tietämystä. Hän on kulkenut päästä toiseen kaikki nykyiset RMK:n vaellusreittien haarat ja on ollut tiiviisti mukana tämän uuden haaran valmistumisessa. Voidaan sanoa, että viimeisen vuoden kuukaudet ja päivät on Andre viettänyt Itä-Virumaan metsissä etsien juuri sitä oikeinta reittiä. Eksymistä eikä ikävystymistä ei tarvitse hänen seurassaan kulkiessa pelätä! Seuraa, mitä Andre itse sanoo Kauksin-Aegviidun jaksosta!
Ähijärve-Aegviidu
06.-25.08.2018
Retki Ähijärveltä Aegviiduun on vaellustapahtuman pisin. Se kestää 20 päivää ja reitti on 627 kilometriä pitkä. Jotta sen suorittaminen onnistuisi Aegviiduun saakka jalkoja liikaa rasittamatta liikutaan tällä reitillä sekä kävellen että polkupyörällä.
Reitti alkaa Karulan kansallispuiston vierailukeskuksesta Ähijärven rannalta. Vaellusreitin varrella ovat kaikki Kaakkois-Viron kuuluisimmat nähtävyydet. Niille, jotka eivät ole aikaisemmin nähneet Piusan luolia tai Taevaskodan ihmeellisiä maisemia hiekkakiviseinämineen, on tähän vaellusryhmään liittyminen must-valinta. Luonnonnähtävyyksistä voi etupäässä mainita Tinaliivan hietikkoa, jota 1920-1930-luvulla käytettiin sotilaiden ampumakenttänä. Nykyisin on se laaja hiekkakenttä tiiviin ja hämärän metsän suojeluksessa. Virallisesti on kohteen nimitys Mustojan maisemansuojelualue, mutta epävirallisesti kutsutaan sitä myös Setumaan Saharaksi.
Matkalla kaakkoiskulmasta pohjoiseen voi pistäytyä katsomaan Võlingin sinilähteitä. Vajaan kilometrin päässä vaellusreitistä metsään piiloutunut lähteet ovat varmasti Viron kauniimpia. Matka lähteiden luokse on ikään kuin seikkailu satumetsässä – rehevään ruohoon piiloutunut lautapolkua ympäröivät molemmalla puolella orkideat ja puupöllit, joilla tuntuu olevan ikää jopa enemmän kuin Ülemisten järvessä asuvalla satuvanhuksella.
Retkioppaana on silla reitillä vuorikiipeilijä Alar Sikk. Alarille on tämä reitti kyllä ennennäkemättömän tasainen, mutta tuttu ja turvallinen. Alar on mietteliäs retkikaveri, joka nuotion ääressä istuessaan ei aloita lauluvirttä, mutta toisaalta hän tietää tuhansia kiehtovia retkitarinoita, joita on valmis kuuntelijoille kertomaan.
Ikla-Aegviidu
17.-25.08.2018
Reitti Iklasta Aegviiduun on tarkkaan 300 kilometriä pitkä ja retki kestää 9 päivää. Aloitetaan Viron ja Latvian rajalta Iklan kylästä. Alussa kuljetaan pitkin Liivinlahden rantoja ja sen jälkeen käännytään jatkamaan Pärnun maakunnan suurissa ja rauhallisissa kangasmetsissä. Koska reitti kulkee enimmäkseen pitkin sorateitä, on kulkuvälineeksi suurelta osin valittu polkupyörä.
Luonnonnähtävyyksistä on varmaan eräs merkillisempiä Laiksaaren tulvametsä. Rannametsan joki, joka virtaa metsän halki ja muuttuu kesällä puron kaltaiseksi, nousee keväällä yli rantojen ja tulvavesi peittää metsäalueen. Sen prosessin tuloksena onkin muodostunut rehevä ja monenlaisella aluskasvillisuudella mutta harvalla puustolla ns. noitametsä, jonka keskellä odottaa vaeltajaa myös noitamökkiä muistuttava metsämökki.
Retkioppaana on sillä vaellusosuudella Kaidi Jõesalu. Kaidi on todellinen ilopilleri – ikään kuin suuri siemaus raikasta ilmaa, joka on maustettu C-vitamiinilla. Hänen vauhdikas luonteensa tartuttaa ehdottomasti iloisuudella kaikkia retkikavereita ja sen avulla ylitetään myös mahdolliset motivaatio-ongelmat.
Penijõe-Aegviidu
18.-25.08.2018
Retki Penijõelta Aegviiduun kestää 8 päivää ja reitin pituus on 212 kilometriä. Alkupisteenä on RMK:n Penijõen vierailukeskus, joka on myös „lintumaan“ Matsalun kansallispuiston keskus. Sekä Matsalun kansallispuiston että koko reitin tärkeimpiin nähtävyyksiin kuuluvat varmaan Kasarijoen niityt. Se lähes 4000 hehtaarin alue on tärkeä pesimäpaikka monille lintulajeille. Lisäksi voi siellä kesäisin nähdä sekä hirviä ja metsäkauriita että sulkivia kurkia. Välittömästi ennen kulkureitin loppupistettä Aegviidussa jäävät tien varrelle Paunkülan vuoret. Harjukokonaisuuden useimmista osista on Paunkülan tekojärven rakentamisen yhteydessä muodostunut saaria.
Sillä reitillä toimii retkioppaana Maarja Mirjam Rajasaar. Mirjam on todellinen luontointoilija, jolle luonnossa viipyminen on sekä työ että harrastus. Siten hän viettääkin lähes puolet vuoden päivät luonnossa. Penijõen-Aegviidun reitin viereen sijoittuvat myös hänen lapsuutensa leikkialueet. On mielenkiintoista, mitä tarinoita onnistuu hänet saada kertomaan!